Pari faktaa.

1. Olet täällä.
Vapaaehtoisesti, itseäsi varten – valitsit itse tämän koulun ja suunnan elämällesi. Kukaan ei pakota sinua tekemään mitään, mutta kukaan ei myöskään vahdi tai tee mitään puolestasi. Käytännössä tämä toimii niin, että periaatteessa saat syödä niin paljon karkkia kuin itse haluat, mutta kukaan ei tuo sinulle Samarinia jos kiukuttelet. Vapaus on vastuuta. Toisaalta apua niin karkkeihin kuin ylivaikeisiin matematiikan laskuihin löytyy; luokkakaverit auttavat samoin kakkoset ja me kolmosetkin. Älä pihtaa tietoa – jos osaat, auta muita; älä kuitenkaan tuputa ylivertaisuuttasi kenellekään.
”Ei kaikki kultaa mikä kiiltää,” kuten suomalainen sananlasku sanoo.

2. Yläaste on ohi.
Olet nyt lukiossa, ja lukio on täysin eri asia. Esimerkiksi kokeet ovat aivan erilaisia: kun yläasteella keskitytään pieneen nippelitietoon ja kahden pisteen kysymyksiin, lukiossa 12 pisteen esseet vaativat ennen kaikkea kokonaisuuksien hallitsemista. Asiat kannattaa opetella tarkasti, mutta myös ymmärtää se, miten ne liittyvät toisiinsa. Lukiolaiselta vaaditaan enemmän.
Yleensä menee hetken aikaa tottua uuteen opiskelurytmiin ja -tapoihin jopa parin ensimmäisen jakson verran: älä siis huolestu jos arvosanasi laskevat. Älä kuitenkaan käytä sitä tekosyynä, vaan koeta oppia virheistäsi ja yritä parhaasi. Älä stressaa turhaan uudesta ympäristöstä, vaikka kaikki saattaakin tuntua kaoottiselta. Asiat selkenevät kyllä parin viikon sisään – koeta keskittyä opiskeluun mahdollisimman nopeasti. Ja kuten suomalainen kansanviisaus sanoo: ”Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat.”

3. Koulu ei ole elämä.
Kun osaat viettää vapaa-aikaa, pystyt myös opiskelemaan paremmin. Opistolla on välillä vaikea päästää irti oppikirjasta, sillä koululuokka on parhaimmillaan kahden metrin päässä – koulussa asuminen ei silti tarkoita jatkuvaa opiskelua. Muista hengähtää välillä, myös koeviikoilla: älä unohda asioita, jotka ovat olleet sinulle tärkeitä ennen lukiota. Vaikka opiskelutahti kiihtyy ja vaatimukset kasvavat, se ei tarkoita että koulu imisi kaiken elämäsi. ”Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi,” kuten muinaiset suomalaiset tiesivät.

Terveisin:
kolmoset, kantapäät rikki

Bay the way...

1. Opiston hyvä ja samalla huono puoli on, että täällä on aina ihmisiä:
* Saat aina apua, jos tarvitset, mutta voit myös vetäytyä omaan rauhaan
- Vetäydy tarvittaessa myös muiden virikkeiden luota (Internet, televisio…)

2. Etsi oma oppimistyylisi
* Opintopiirit
- opettakaa toisianne, keskustelkaa…
* Mind mapit, tiivistelmät, jäsennykset, asialistat
* J äsennä, hahmota, yhdistele, hassut assosiaatiot/muistisäännöt, liitä tieto itseesi/omaan elämääsi , ymmärrä tieto
* Motivoi itsesi; missä voit käyttää tietoa: mieti tulevaisuuttasi, miksi opiskelet, mitä tarvitset, etsi yhtymäkohtia kiinnostuksen kohteisiisi…
* Tekeminen ei ole vain lukemista; kokeile, havainnoi, keskustele
* Rutiinit ja rauhallinen ympäristö voivat helpottaa oppimista
* Tee itsellesi testejä: katso, mitä osaat, mitä et…
* Älä huijaa itseäsi: älä jumitu nettiin tms.

3. Monta koetta samalla viikolla. Paniikkiko?
Ei.
* Aloita ajoissa
- Tutustu mielenkiinnon ja ajan mukaan asioihin pitkin jaksoa
* Älä tuhlaa aikaa stressaamiseen
- Saa stressata, mutta loppujen lopuksi se ei kannata
* Pidä taukoja / vietä vapaa-aikaa, myös koeviikolla
* Palkitse itsesi
- ”Nyt kun teen tämän, niin sitten voin…”
* Tee realistinen aikataulu
-jos se ei onnistu nyt, elä masennu, ota opiksi
* Mieti, mikä on tärkeää