Hyvaa päivää tyhjät hiekkalaatikot

Henna Mikkonen
Novelli

Postimies laittaa laatikkoon kirjeitä
niitä saavat taas he jotka eivät tee virheitä
Jaa, minä en saanut taaskaan mitään
ei kukaan tule ja sano että hei, nyt leikitään

Ei minussa ole vikaa näkyvää
silti olen aina se ylimääräinen joka jäljelle jää
On kovin vaikeaa olla pieni ja yksin ja hylätty
eiväthän näin pienet edes unelmiinsa ylety

Kotona on kurjaa ja tylsä olla
mutta kouluun en palaa suosiolla
En taida jaksaa taas yksinäistä päivää
miksi muut tuntuvat olevan vailla huolen häivää?

Jälleen istun seinustalla ja koetan pohtia
itsestäni vielä lisää epäkohtia
Ja niitähän löytyy yksi sekä toinen
hieman hävettää olla tällainen turha loinen

Vaikka on minulla mennyt vasta vuosia seitsemän
tuntuu että muut ovat saaneet kaikkea enemmän
Mutta ei hätää, kyllä minä pärjään
Vaikka taivaani tummaksi värjään

Jos ystävän saisin olisin minä iloinen
ei haittaa vaikka se olisi ruma ja liikakiloinen
Kunhan vain ottaisi kädestä ja lujasti halaisi
voi, silloin varmasti sydämeeni onni palaisi

Etsin siis tositarkoituksella ystävää
sitä sellaista, joka vierelleni silloinkin jää
kun olen vihainen ja kovasti itkettää

Puhelinnumeroni voit löytää osoiteluettelosta
Etunimeni on Suru ja sukunimeni Musta

Henna Mikkonen