Hyvät naiset ja herrat!

Meitä suomalaisia pidetään yleisesti ottaen vakavamielisinä ja ehkä hiukan synkkinäkin. Syytä on etsitty niin ilmastostamme kuin harvasta asutuksestammekin. Huvittelu ja hauskanpito on kulttuurissamme mieluusti rinnastettu laiskotteluun. Oikeaan työhön ei nauru kuulu ollenkaan. Muistanpa pikkupoikana kuulleeni aina aika ajoin sanonnan ”Mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta”.

Laskiainen osuu ajankohtaan, jolloin pimeä talvi kääntyy kohti kevättä. Itse asiassa tänään nimipäiväänsä viettää Valo. Ja kyllä se vaan niin on, että valo on sukua ilolle. Perinteisesti laskiaisena on pidetty hauskaa oikein luvan perästä. Monenlaiset talviliikunta-aktiviteetit ovat kuuluneet päivän ohjelmaan. Varsinkin Etelä-Euroopassa paastoon laskeutumista vietettiin karnevalistisessa hengessä. Oriveden Nauru -tapahtumakokonaisuus ammentaa aineksensa tällaisesta hauskanpidosta.

Huumorin merkityksestä ihmisen elämässä kuulee aina silloin tällöin erilaisia arviointeja. Viime aikoina on esillä ollut nauruterapia ja naurujooga. Erilaiset stand-up tilaisuudet ovat saaneet yhä kasvavan suosion. Ihmisillä on tarve nauraa ja jopa voimaantua naurun avulla. Naurussa on pohjimmiltaan kyse ihmiselle hyvin luonteenomaisesta, jopa lajityypillisestä, tavasta ilmaista tiettyä tunnetilaa. Pikemminkin nauramattomuus on kulttuurissamme opittua. Pieni lapsi nauraa estottomasti tuon tuostakin, moninkertaisesti aikuiseen nähden. Yleensä tämä tunnetila koetaan myönteisenä, ja kun on positiivinen vire, saadaan aikaankin enemmän. Nauraessaan ihminen sisäänhengittää happea normaalia enemmän. Ehkä voimavarojen kasvu fysiologisesti selittyy tällä. Kunnon nauru saa veren virtamaan ja myös rentouttaa.

Naurun positiivinen vaikutus ei rajoitu pelkästään fysiologisiin seuraamuksiin. Moni vaikeakin asia saadaan naurettua kuntoon. Se on ikään kuin hyvä kyytipoika hankalille ratkaisuille. Ironia, sarkasmi ja satiiri painottavat sanottavaa. Monien yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen on poliittinen satiiri antanut potkua. Huumori ei tee vakavastakaan asiasta vähemmän vakavaa, vaan se auttaa nimenomaan positiivisten tunnetilojen kautta ratkaisemaan vaikeitakin asioita. Kautta aikojen pilapiirtäjät ovat mainioilla piirroksillaan kiinnittäneet huomiota varsin vakaviinkin aiheisiin.

Hyvät ystävät! Olemme täällä tänään perustamassa Huumorin ja satiirin instituuttia. Oriveden Opisto on lähes sadan vuoden ajan pyrkinyt edistämään ihmisten henkistä hyvinvointia. Huumori ja nauru sopivat erinomaisesti tähän tehtävään. Aikoinaan, kun Kansanvalistusseura perustettiin, se tapahtui valtavasta sivistyksen tarpeesta. Melkeinpä väittäisin, että meidän aikanamme on tarvetta huumorille ja naurulle.

Instituutti keskittyy toiminnassaan koulutukseen ja myöhemmin myös tutkimukseen. Opiston vahvalla alalla – taideopetuksessa – huumorilla ja satiirilla on eri koulutusaloja yhdistävä tehtävä. Lyhytkurssitoiminnassamme instituutin panos tulee näkymään ensi syksystä alkaen. Opiston pitkien koulutusohjelmien opetuksessa instituutin toiminta tarkoittaa ennen muuta eri koulutusaloja yhdistävien opintojen kehittämisenä. Oriveden Opiston 100-vuotisjuhallisuuksien merkeissä kokoamme ensi vuonna huumorin tutkijoita omaa maatamme kauempaakin.

Hyvät naiset ja herrat! Näillä sanoilla julistan Huumorin ja satiirin instituutin perustetuksi. Naurakaamme yhdessä!

Huumorin & Satiirin Instituutin hallitus
Luovan kirj. professori FT Tuomo Lahdelma
Elokuvatutkija FT Jarmo Valkola
Käsikirjoittaja-tuottaja Jussi Tuominen (YLE TV 2)
Satiirin tutkija FT Sari Kivistö
Sivistystoimenjohtaja FM Simo Sinervo (Orivesi)
Kuvataiteija, taiteen maisteri Jani Leinonen
Muusikko Pirjo Bergström
Koulutuspäällikkö FL Reijo Virtanen (opiston edustaja)